Takkatulen ääressä

Hyvä puoli syksyssä, päivien lyhenemisessä ja kylmässä on se, että saa taas nauttia takan lämmöstä. Voiko kotoisampaa enää olla. 

Valokuvat esiin

Ystäväni miettii kuinka laittaa kuvia esiin lastenhuoneeseen. Tietenkin perinteiset raamit ovat yksi vaihtoehto, mutta ystäväni tuntien hän haluaa jotain omaperäisempää. Heti tulivat mieleeni nämä Wienissä näkemäni valokuvanipsut. Näitä löytyy ainakin netistä Lomographyn nettikaupasta. Toinen vaihtoehto on ripustaa vaijeria lastenhuoneen seinälle ja ripustella valokuvia verhoklipsien avulla. Tähän tyyliin:

(Kuva: Apartment Therapy)

(Kuva: Kotonadesign)

Seinälle ja myös ikkunalaudalle voisi laitella näitä Kotonadesignin muistitauluja. Nämä ovat mukavan värikkäitä, näihin tarttuu magneetti ja voi piirtää liiduilla.Näitä löytyi myös limenvihreänä ja turkoosina. Heti alkoi mieli tehdä tällaisia, vaikkapa eteisen seinään.

Vähän edullisemmaksi tulee pitää vaihtuvaa valokuvanäyttelyä ikkunalaudalla Ikean Finlir kehyksissä.Meillä on lastenhuoneessa tällainen ja tytär vaihtelee sinne säännöllisen epäsäännöllisesti uusia kuvia. Tykkään.

(Kuva: Ikea.fi)

Ihmisen paras ystävä 2

Ranskanbulldogit ovat suloisia. Niin olimme päättäneet kun kaverimme kertoi yhdellä tutullaan sellaisia olevan. Ja olivathan ne. Mutta mikään pennuista ei tuntunut kuitenkaan siltä meidän koiralta. Ja kyllähän sen pitäisi tuntua siltä että tämän minä haluan - eikö vain?

Tämä koira-asiahan ei ole ihan loppuun asti mietitty vielä. Onhan meillä tuo yhteishuoltajuuskoira, joka tulee ilostuttamaan viikonloppujamme kerran, pari kuussa. Välillä on suuri helpotus lähettää se toiseen kotiinsa, etenkin silloin kun se on ruikannut jonnekin. Viimeksi olohuoneen paperinarumatolle....

Piristystä keittiöön

Mies sanoi että pitäisi ostaa uusia keittiöpyyhkeitä, vanhat ovat rumia ja rumia. Minusta vanhassa vara parempi tässä tapauksessa, parhaiten pyyhkii mummun vanhoilla pellavapyyhkeillä. No, ne alkavat olla jo reikäisiä. Jos hakisin näitä Polkka Jamin keittiöpyyhkeitä, kelpaisivatkohan ne? Näissä on aika ihanat kuosit ja värit.

Syksyisiä tunnelmia Perämereltä

Kävimme pienellä syysretkellä meren rannalla viikonloppuna. Oikeasti pienellä, sillä mies jäi yksin kuvaamaan kun me muut lähdimme pienen pienen kävelyn päätteeksi sadetta pakoon kotiin.

Tikkaat

Tie parvelle vie tikkaita pitkin. Mies ideoi nämä ja hienot tuli. Onneksi kumpikin on vielä vetreä ja rohkea eikä havereitakaan ole sattunut. Tuonne kömmimme joka ilta.

Illat kylmenevät

Iltojen kylmetessä on mukava laittaa tuli takkaan ja nauttia sen lämmöstä. Takan eteen hankittu Pirkka-jakkarakin pitäisi ehtiä liimata. Nyt sen funktio on lähinnä koriste, kun ei oikein kestä istumista;)

Muovi on ikuista

Nämä Ristomatti Ratian Palaset löytyivät kotikulmilta ja tuovat mukavasti väriä olohuoneeseemme. Näitä voisi olla enemmänkin.

Ihmisen paras ystävä

Myös yhteishuoltajuudessa oleva koiramme ymmärtää hyvän nojatuolin päälle. 

Hillittyä väri-ilakointia

Miehellä oli varastossa vanha Ben af Schulténin Artekille suunnittelema tuoli 444, joka oli päällystetty keltaisella alcantara-kankaalla. Tuolissa on ihan mielettömän ihana löhöillä, voi vetää polvet korviin viltti päällä ja nököttää teemuki kourassa, mutta se keltainen päällinen - auts! Tämä kangas tilattiin ja voi onnea ja ihanuutta kun kaveriksi löytyi Ikean Saralisa -kangasta, josta ompelin matolla olevat istuintyynyt. En pidä verhoista mutta rakastan kirjavia kankaita ja tyynyjä voi pitää lattiallakin.